Nukkuva poika © Jarno

Sisällys

  1. Alkusanat
  2. Mitä selkounet ovat?
    1. Selkounet eivät ole
      paranormaali ilmiö
    2. Ovatko selkounet todellisia?
    3. Onko selkounilla
      haittavaikutuksia?
  3. Selkounien opettelu
    1. Unien muistaminen
    2. Unen merkit
    3. Todellisuustesti
    4. Itsesuggestio
  4. Mitä unissa voi tehdä?
  5. Esimerkkiunia
  6. Lisämateriaalia
    1. Kirjoja
    2. Linkkejä

Selkounien opettelu

Monet näkevät - tai ainakin muistavat herättyään - ensimmäiset selkounensä kun ovat kuulleet, että se ylipäätään on mahdollista. Tämän yleisen "aloittelijan tuurin" jälkeen vaaditaan kuitenkin jonkin verran yritystä, että selkounia oppii näkemään useammin. Monet ovat kuitenkin oppineet näkemään niitä lähes aina halutessaan, joskaan itse en suinkaan ole vielä niin pitkälle ehtinyt.

Esittelemiäni tekniikoita lukiessasi kannattaa muistaa, että jokainen yleensäkin oppii asioita eri tavalla ja varsinkin psykologiassa yleistykset menevät hyvin suurella todennäköisyydellä metsään. Kokeile siis eri tekniikoita ja kun tunnet, että jotkin niistä sopii sinulle, etsi asiasta lisää tietoa ja syvenny siihen tarkemmin. Muitakin toki kannattaa silloin tällöin kokeilla; toiset tekniikat sopivat paremmin harrastuksessaan pidemmälle ehtineille ja toiset aloittelijoille.

En tässä mene kovin syvälliseen tekniikoiden kuvaukseen, vaan tarkoituksenani on lähinnä esitellä eri tapoja selkounien näkemisen opetteluun. Kannattaa siis ehdottomasti tutustua alan (ulkomaiseen) kirjallisuuteen tarkemmin, mikäli asia kiinnostaa enemmän.

Nykyään erilaisia selkounien näkemistekniikoita nimitetään tyypillisesti "*ILD", missä * on jokin kirjain. Esim:

Unien muistaminen

Ennen kuin mistään muista tekniikoista on hyötyä, on ensin opeteltava muistamaan uniaan paremmin. Sen lisäksi että se on ilmiselko edellytys selkounien harrastamisen mielekkyydelle, auttaa se huomattavasti unien tunnistamisen ja muiden tekniikoiden oppimisessa. Tutkimuksissa on myös huomattu, että ihmiset, jotka muistavat uniaan tavallista paremmin, näkevät myös tavallista enemmän selkounia spontaanisti.

Koska tavallisten unien tutkimus ja selittäminen ovat aina kiinnostaneet ihmisiä, on unien muistamiseen ehditty kehittää aikojen kuluessa jo varsin tehokkaita menetelmiä.

Unipäiväkirja

Tärkeimmäksi uniharrastajan apuvälineeksi luetaan yleensä unipäiväkirja. Unet katoavat mielestä hyvin nopeasti heräämisen jälkeen - varsinkin, jos ihminen siirtyy heti ajattelemaan jotain muuta. Unia on myös vaikea pakottaa takaisin mieleen sen jälkeen kun ne ovat kerran sieltä livahtaneet. Siksi useimmat uniharrastajat pitävät unipäiväkirjaa, johon he merkitsevät heti herättyään pääkohdat juuri näkemästään unesta ja mahdollisesti myöhemmin tarkentavat/puhtaaksikirjoittavat muistiinpanojaan muistellessaan unta uudelleen.

Unipäiväkirjan ei välttämättä tarvitse olla tavanomainen päiväkirja, se voi olla myös esim. ruudutettu vihkonen tai konttokirja. Irtolehtiö ei useimmiten ole hyvä ratkaisu, sellaisella on taipumus helposti rispaantua käytössä. Tärkeintä joka tapauksessa on, että muistiinpanoja varten on riittävästi tilaa; pari riviä per päivä on ainakin itselleni liian vähän.

Herääminen

Ihminen näkee unia useita kertoja yössä melko lyhyissä jaksoissa ja muistaa herättyään yleensä lähinnä viimeksi näkemänsä unen. Siksi on tarpeen herätä tai ainakin lyhyesti käväistä valvetilan rajalla painamassa uni mieleen tai mieluiten kirjoittamassa paperille ylös sen pääkohdat heti unen loputtua. On nimittäin melko harvinaista (joskaan ei mahdotonta), että ainakaan aloittelijat muistaisivat kunnolla uniaan pelkästää yöllä mieleen painamalla. Jos kuitenkin haluat kokeilla ilman paperia ja kynää, avaa herättyäsi heti silmäsi ja mieti hetken aikaa miltä unessa tuntui, näytti, mitä siinä tapahtui ja lopuksi tee päätös muistaa ajatuksesi aamulla.

Kuulostanee varsin järkeenkäyvältä, mutta miten sitten on mahdollista herätä juuri oikeaan aikaan? Vaihtoehtoja on muutamia. Kaikista raain tapa on laitta kello soimaan joskus aamuyöstä, ehkä noin kolmen aikaan. Silloin on varsin suuri todennäköisyys osua johonkin REM-vaiheeseen, jossa unia nähdään. Ainakaan itse kuitenkaan koe yöllistä piipittävää herätystä kovinkaan miellyttävänä ja kaiken lisäksi kello saattaa keskeyttää unen hyvinkin mielenkiintoisessa vaiheessa.

Useimmiten käytetty tapa onkin yksinkertaisesti suggeroida itsensä heräämään unen jälkeen. Mitään selkeää ja varmasti toimivaa tapaa en osaa tämän tekemiseksi sanoa, mutta useimmiten auttaa päiväsaikaan ajatella "Seuraavan kerran kun näen unta, herään ja muistan sen". Älä vain mekaanisesti hoe tätä fraasia (hauki on kala, hauki on kala...), vaan muokkaa se omaan suuhusi sopivaksi ja koeta todella tarkoittaaa mitä ajattelet.

Unen merkit

Kun olet muistat kohtuullisesti uniasi voit alkaa opetella tunnistamaan unia. Unen tunnistaminen on portti tavallisesta unesta selkouneen. Ihmiset ja ympäristö eivät toimi unessa samalla tavalla kuin valvetilassa. Asiat muuttuvat spontaanisti toisiksi, fysiikan lait eivät päde ja ihmiset toimivat toisin kuin tavallisesti. Valitettavasti myöskään ihmisen tajunta ei toimi läheskään yhtä rationaalisesti kuin valveilla, joten asioiden järkeily ja looginen kyseenalaistaminen on unessa vaikeampaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, joten kun seuraavan kerran kohtaat esim. jotain alla olevassa listassa olevien asoiden tyylist, mieti tarkkaan, olisiko mahdollisesti kyseessä uni.

Unimerkkien kohdalla - kuten muuallakin - ihmiset ovat erilaisia, joten parhaaseen tulokseen pääset tutkimalla näkemiäsi unia ja yrittämällä löytää sieltä useimmin esiintyviä, unille ominaisia asioita. Jos esim. usein unessasi näet koiria, opettele tekemään todellisuustesti (selitän myöhemmin) aina koiran nähdessäsi.

(Lista on pitkälti suomennettu LaBergen kirjasta.)

Todellisuustesti

Unimerkin huomaaminen ei vielä suoraan tarkoita, että tajuaisit olevasi unessa. Ihmisen mieli päinvastoin tuntuu olevan harvinaisen vastahakoinen myöntämään mitään uneksi.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos yllätät itsesi vakavasti miettimästä olisiko mahdollisesti kyseessä uni, se erittäin todennäköisesti on sitä! Niinpä jossain vaiheessa selkounien harrastajan ei enää yleensä tarvitse tehdä varsinaisia todellisuustestejä varmistuakseen olevansa unessa, vaan tarpeeksi monen unen jälkeen ihminen vain jotenkin oppii tietämään olevansa unessa heti ensimmäisen epäilyksen jälkeen.

Vaikka mahdollisuus unesta kävisikin mielessä, saattaa alitajunta yrittää hämätä valpasta uneksijaa vielä kaikin voimin esim. synnyttämällä seuraavanlaisen päättelyketjun:

Hetkinen, miten Hannu voi nousta yhtäkkiä ilmaan? Eihän tämä ole mitenkään mahdollista... Ah, niinpä tietysti! Hannullahan on siivet selässä!

Mikään temppu ei ole ihmisen mielelle liian alhainen unen todellisuusilluusion ylläpitämisessä. Kun uneksija esim. huomaa huoneensa olevan väärän värinen, saattaa se hyvinkin muuttua saman tien oikean väriseksi. Useimmiten myös unen henkilöt ovat juonessa mukana ja yrittävät vakuutella unen todellisuutta (esimerkki).

Ei kuitenkaan pidä mennä halpaan ja uskoa mielen huijausyrityksiä, vaan omituisuuksien ilmaantuessa kannattaa opetella tekemään jonkinlainen todellisuustesti. Ideana on valita jokin ero unen ja todellisuuden välillä, oppia muistamaan hyvin, ettei se ole todellisuutta ja livahtamaan sen avaamasta raosta tietoisuuden puolelle.

Parhaan tuloksen saat ottamalla tavaksi tehdä todellisuustestejä useaan kertaan päivän aikanan hereillä ollessasi. Muista tehdä koe tosissasi. Yritä vakavasti harkita, että kyseessä voisi olla uni. Tällä tavalla opittu tapa vähitellen siirtyy myös unien puolelle ja voi olla melkoinen yllätys kun koe sitten tuottaakin aivan eri tuloksen kuin mihin olet tottunut!

Vanha ja tunnettu konsti - nipistämien - ei ainakaan omien kokemusteni mukaan ole kovinkaan toimiva (enkä ole kyllä kuullut, että se olisi kenelläkään muullakaan toiminut). Seuraavassa joitakin usein käytettyjä ja hyväksi havaittuja tapoja.

Lentoon lähtö

Tämä on ehdoton suosikkini. Hyppää ilmaan. Jos haluat, voit ottaa vähän vauhtiakin. Jos maahan putoaminen kestää tavallista kauemmin tai tunnet muuten hieman leijailevasi...gotcha!

"Nenätesti"

Ota nenstä kiinni ja kokeile voitko edelleen hengittää sen kautta. Jos voit, olet unessa.

Esineiden läpi meneminen

Valitse sopiva esine, vaikkapa pöydän kulma. Katso toisaalle ja koeta viedä kätesi rauhallisesti mutta päättäväisesti sen läpi. Jos onnistut voit olla varma, ettet ole valveilla! Itse en yleensä edes katso toisaalle vaan käytän vain hieman voimaa, jolloin heikko "materian vastus" yleensä antaa myöten ja pääsen esim. pöydästä läpi kuin hyytelöstä!

Epävakaat tekstit ja kuviot

Kirjoitus ja kuvat ovat poikkeuksellisen epävakaita unielementtejä. Aloitellessani selkouniharrastustani, pidin taskussani lappusta jossa luki "Onko tämä unta?". Tekstin lisäksi lapulla oli eri värisi ja muotoisia kuvioita. Otin lapun taskustani, katsoin sitä, painoin näkemäni tarkasti muistiin, katsoin toisaalle ja käänsin äkkiä pääni takaisin. Jos teksti ja kuvioit olivat muuttuneet vähänkään, saatoin olla varma uneksivani.

Koneet  eivät toimi

Jostain syystä koneet - niin mekaaniset kuin sähköisetkään - näytä unessa usein toimivan epäloogisesti ja fysiikan lakien vastaisesti! Erityisen vaikeaa näyttää olevan valojen sytyttäminen tai sammuttaminen huoneesta siten, että se vaikuttaisi valaistukseen odotetulla tavalla. Monet käyttävät todellisuustesteinään juuri tämän vuoksi valokatkaisijaa. Myös rannekello on suosittu: 1) katso paljonko kello on 2) katso hetkinen jonnekin muualle 3) katso uudestaa kelloa 4) jos aikaa ei ole kulunut oikean verran tai viisari ei liiku oletetulla tavalla, voit olla melko varma, että olet unessa. Itse en ole kokeillut, mutta luultavasti myös vaikkapa televisiolla tai puhelimella saa aikaan yhtä hyviä testejä.

Herra Pii Poo

No niin,
  Herra Pii Poo oli taikuri.
  Hän huusi: hii hoo! ja maata polkaisi
  ja taikoi:

rusinoita,

mansikoita,

omenoita,

perunoita,

porkkanoita,

prinsessoita,

makkaroita
Siis,
  herra Pii Poo oli noita.

Kerran herra Pii Poo kulki Espalla;
Hän huusi: "Hii hoo!" ja maata polkaisi
ja sitten vespalla hän ajeli.
Se oli herra Pii Poon suuri erehdys.
Näes, noidan mahti
  ei pysty koneisiin
  ei moottoriin
  ei mutteriin
  ei polkimiin
  ei vaihteisiin
  ei kytkimiin
Kerta kaikkiaan;
koneella on koneen tahti.

No niin,
  Herra Pii Poo ajoi asemalle.
  Hän huusi: "Hii hoo!" ja vespaa polkaisi
  ja jäi junan alle.
"Kuolen...", huusi Pii Poo, "...liian aikaisin!"
Hän huusi: "Hii hoo!" ja kuoli myöhemmin.

    - Kirsi Kunnas, 1956

Aasinsiltana: kuten taikuri, joka päätti kuolla myöhemmin, selkounen kestoa voi usein jonkin verran pidentää yksinkertaisesti julistamalla niin selkounen alussa tai erilaisilla tempuilla (esim. pari piruetia kun uni alkaa haihtua).

Itsesuggestio

Samalla tavalla kuin unien muistamisessa, itsesuggestio auttaa myös varsinaisessa selkounien näkemisessä. Päätä päivällä, että aiot nähdä yöllä selkounen ja mieti mitä aiot tehdä kun tulet tietoiseksi. Vielä nukkumaan mennessäsi päätä, että tajuat milloin olet unessa. Koeta saada itsesi vakuuttumaan asiasta.

Tietoisena nukahtaminen (WILD)

WILD-tekniikoita on useita, ja ne ovat pääsääntöisesti vaikeampia kuin edellä esitellyt tavat siirtyä tavallisesta unesta selkouneen (DILD). Tässä eräs:

Kun painat pääsi tyynyyn, rentoudu niin hyvin kuin pystyt. Sulje silmät, lakkaa ajattelemasta arkiasioita ja koeta pitää mielesi tyhjänä. Tolkuta itsellesi, että seuraava asia jonka näet on mitä todennäköisimmin unta.

Jonkin ajan kuluttua mielikuvat, värit ja äänet alkavat välähdellä mielessäsi (ns. hypnagoginen vaihe). Tätä nukahtamisen vaihetta ei tavallisesti huomata, sillä tunnetilaltaan se muistuttaa muuten tavallista ajatusten harhailua, mutta unen tapaan alitajunnasta pulppuavat äänet ja kuvat tuntuvat todenmukaisemmilta kuin hereillä ollessa. Yritä pysyä rauhallisena, älä säikähdä ja koeta olla säpsähtämättä valveille. Anna itsesi vain rauhassa liukua uneen tarkkailemalla mielestäsi pulppuavia kuvia ja ääniä samalla kun muistat, että olet nukahtamassa. Lopputuloksena onnistumisesta on, että et missään vaiheessa menetä tietoisuuttasi vaan alat vain nähdä unia.

Huom: nukahtamisen aikana asteittain alkavat hallusinaatiot (niitähän unet ovat) voivat tuntua aluksi häiritseviltä tai jopa pelottavilta. Ainakin itselläni äänet alkavat useimmiten ennen kuvia, ja on vaatinut hieman totuttelua olla välittämättä "äänien kuulemisesta" - sitä vaihetta nukahtamisestahan ei yleensä herätessään muista. Lisäksi nukahtaessa rentoutumiseen liittyvää lyhyttä lihaskouristusta (säpsähdystä) ei tavallisesti huomaa, mutta jos pysyy nukahtaessaan tietoisena, sen huomaa varmasti. Jos tietoisena nukahtaminen tuntuu liian epämiellyttävältä, kannattaa kokeilla jotain muuta tekniikkaa.